Pysäköintikielto ja pysäyttämiskielto

Yleissääntö

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä (37 § 1 mom.). Tämä pätee silloinkin, kun paikassa ei ole yhtään kieltomerkkiä ja kohta ei ole alla olevissa luetteloissa.

37 § – kielletty sekä pysäyttää että pysäköidä

1. Jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta.
2. Risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla.
3. Niin lähellä rautatien tai raitiovaunun kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle.
4. Siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy.
5. Alikäytävässä eikä tunnelissa.
6. Mäenharjalla tai näkyvyydeltään rajoitetussa kaarteessa taikka sellaisen läheisyydessä.
7. Siellä, missä ajorata ennen risteystä on sulkuviivoin tai ryhmitysmerkein jaettu eri ajokaistoihin, eikä niin lähelle tällaista sulkuviivaa tai merkkiä, että ajo asianomaiselle ajokaistalle vaikeutuu.
8. Maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta.
9. Sulkuviivan kohdalle, jos ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa.
10. Liikenneympyrässä.
11. Pyöräkaistalla tai linja-autokaistalla.
12. Moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä muualle kuin liikennemerkillä osoitetulle pysäköintipaikalle, palvelualueelle tai levähdysalueelle taikka liikennemerkillä merkitylle linja-auton pysäkille matkustajan ottamista tai jättämistä varten.

Pysäyttäminen on näissäkin kohdissa sallittu pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi.

Jalkakäytävällä on yksi poikkeus, ja sillä on neljä ehtoa

Kohta 1 kieltää jalkakäytävän ja pyörätien, mutta laki tekee kaksi poikkeusta. Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää ja myös pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muun ajoneuvon saa vain pysäyttää, ei pysäköidä – ja siihen tarvitaan neljä asiaa yhtä aikaa:

1. pysäytys on lyhytaikainen;
2. syynä on ajoneuvoon nouseminen, siitä poistuminen, kuormaaminen tai kuorman purkaminen;
3. läheisyydessä ei ole muuta sopivaa paikkaa;
4. pysäyttämiseen on pakottavia syitä.

Lisäksi on noudatettava erityistä varovaisuutta, ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata kulkemista, ja kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvon läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä se pois. Poikkeus on siis kapea – mutta se on olemassa, ja se on hyvä tietää kumpaankin suuntaan: moni saa maksun luullessaan ehtojen täyttyvän, ja moni jättää vaatimatta oikaisua, vaikka ne täyttyivät.

Tieliikennelaki 729/2018, 37 § 3–4 mom.

38 § – kielletty pysäköidä (pysäyttäminen sallittua)

1. Kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä.
2. Kiinteistölle johtavan tien kohdalla tai muutenkaan siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu.
3. Ajoradan reunan suuntaisesti pysäköidyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän tai mopon rinnalla.
4. Siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy.
5. Taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie on liikennemerkillä osoitettu etuajo-oikeutetuksi.
6. Siten, että ajoneuvo on osittain liikenteenohjauslaitteella osoitetun pysäköintipaikan ulkopuolella.
7. Pysäköintialueella muulla kuin liikenteenohjauslaitteella osoitetulla paikalla.
8. Pelastuslain (379/2011) 11 §:ssä säädetyllä liikennemerkillä merkityllä pelastustiellä. Pelastuslaki itse menee pidemmälle kuin ajoneuvot: sen mukaan pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä – myös jätelavat, pyörätelineet ja lumikasat kuuluvat kiellon piiriin. Tien pitäminen esteettömänä ja asianmukaisesti merkittynä on kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuus, ei autoilijan.
9. Tien eri osia toisistaan erottavalla alueella.

Kohdat 6 ja 7 ovat käytännössä yleisimpiä: ruudun yli menevä auto ja pysäköintialueen ”melkein paikka” ovat kumpikin pysäköintivirheitä, vaikka ketään ei haittaisi.

Linja-autopysäkki – sääntö ei ole kieltoluettelossa

Moni etsii linja-autopysäkkiä turhaan 37 §:n ja 38 §:n luetteloista. Sitä ei ole siellä: pysäkkiä koskeva sääntö sisältyy liikennemerkin E6 (Linja-autopysäkki) kuvaukseen.

Sisältö on kaksiosainen, ja ero pysäyttämisen ja pysäköinnin välillä toistuu tässäkin:

• Pysäköinti on kielletty lähempänä kuin 12 metriä merkistä, jos pysäkkialuetta ei ole osoitettu tiemerkinnällä.
• Pysäyttäminen on sallittua, jos siitä ei aiheudu haittaa linja-autoliikenteelle.

Jos pysäkkialue on merkitty tiemerkinnällä, merkintä osoittaa alueen rajat, eikä 12 metrin mittaa tarvitse arvioida silmämääräisesti.

Pihakatu ja kävelykatu

Pihakadulla (merkki E24) pysäköinti on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän ja mopon sekä liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella tai kotihoidon pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa pysäköidä muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle (43 §).

Kävelykadulla (merkki E26) moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai sen perävaunua ei saa pysäyttää eikä pysäköidä lainkaan. Poikkeuksina ovat pakollinen liikenne-este, väistämisvelvollisuuden noudattaminen ja hätätilanne (44 §).

Jos kielto rikkoutuu

Seuraus riippuu siitä, kenen aluetta paikka on. Yleisellä alueella kunnan pysäköinninvalvoja tai poliisi voi määrätä pysäköintivirhemaksun, jonka summa on kuntakohtainen. Yksityisellä pysäköintialueella kyse on valvontamaksusta, joka perustuu sopimukseen eikä tieliikennelakiin.

Lähteet

• Tieliikennelaki (729/2018) 37 §, 38 §, 43 §, 44 § – Finlex, ajantasainen säädös
• Tieliikennelaki (729/2018) liite 3.2, merkki E6 Linja-autopysäkki – Finlex
• Pelastuslaki (379/2011) 11 § (pelastustie) – Finlex

Tiedot ovat yleisiä eivätkä korvaa oikeudellista neuvontaa.